Kesärieha vietettiin EBK:n historian yhdeksännen kerran ja tämän vuotiseen perinteiseen tapahtumaan osallistui viime vuoden tapaan 20 henkilöä joiden joukossa oli myös muutama kesäriehan ensikertalainen. Jäsenistömme kokoontui jo seitsemännen kerran peräkkäin Espoonlahden uimahallin takapihalle ratkaisemaan mittelöitä Kesäriehan herruudesta. Päätöslaji ja palkintojenjako olivat totuttuun tapaan Casanovan Saunatiloissa.

Kuvat: Joni Ahola, Mikko Kauppinen ja Tuomas Komi

Kesärieha IX osallistujat: Jyri, Vesku, Luti, Kaitsu, Fredi, Kultaranne, Teme, Seppo, Esa, Tube, Panu, Pena, Pekka, Late, Myrkky, Jooel, Skobe, Paajis, Joonas ja JB (kuvan ottanut). Kaikki eivät ehtineet ihan lähtöön joten kaksi jäivät tyystin ilman ajoissa paikalla pisteitä (2). Ketään ei yllättänyt, että Pecca tuli myöhässä, mutta Fredi otti tietoisen riskin ja halusi lähteä 2 pisteen takaa-ajoasemasta. Kilpailunjohtaja Joni Ahola heltyi Jooel Honkasalon ja Joonas Rissasen sisääntulosta, kun pojat juoksivat hengästyen kaljat lentäen pitkin lenttiskentän seutua tullen paikalle myöhästyen vain muutaman sekuntin. Saivat 50 prosentia lähtöpisteistä eli yhden pisteen upeasta yrityksestä.

Viime vuoden tapaan Kesärieha aloitettiin Frisbeellä, mutta tällä kertaa kaikki kilpailut käytiin Espoonlahden uimahallin takapihan alatasanteella.

Laji 1: Frisbeeheiton tarkkuusheitto

Heitettiin kolme Frisbeetä 20m päässä olevaa maalia (biljardikeppiä) kohti. Tarkoitus saada mahdollisimman lähelle keppiä tai jopa osua siihen.
Kymmenen parasta heittäjää pääsi vielä erilliseen finaaliin.

(sijoitus, pelaaja, pisteet, finaalin tulos / karsinnan tulos)

Avauskierroksella sekä Paajis että Seppo napauttivat osuman tolppaan ja varmistivat suoran jatkopaikan finaaliin. Taso oli kova sillä Frisbee piti saada alle metrin päähän jotta finaalipaikka heltisi. Finaalissa Joni Ahola oli pitkään kiinni voitossa, mutta Mikko Paajanen viimeisenä suorittajana napautti tolppaan jo toisen kerran peräkkäin ja hänelle näin selkeä lajivoitto.

Mikko "Paajis the Laistaja" Paajanen ei ole laistanut yhtään kesäriehaa vuoden 2012 jälkeen ja edellinen lajivoitto oli vuodelta 2013 jolloin Paajis voitti sekä keilauksen, että legendaarisen pituuspotkukilpailun jossa nähtiin mm. Pituuspotkun ennätyssuoritus 40,52m.

Laji 2: Saappaanheitto

Vuosi sitten käyttöön otetut uudet saappaat saivat taas kyytiä ja ennätyksiltä ei jääty paitsi tänäkään vuonna. Tuttuun tapaan kaksi heittoa per pelaajaa ja 10 parasta heitti vielä erikseen finaalikierroksen jonka tulos ratkaisi lopullisen sijoituksen. Loukkaantumisriskien välttämiseksi laji otettiin jo toisena lajina, kun aikaisemmin saappaanheitto on ollut loppulajeina.

Avausheitolla tuli kautta aikain toiseksi pisin heitto, kun Jouni Kelokaski siivitti heti avausheiton lukemiin 31,07m. Pitkään piikkipaikalla selkeästi majaillut Luutnantti Kelokaski joutui kuitenkin siirtymään, kun Kai Grannas leiskautti saappaan huikeasti peräti tulokseen 33,90m ja tuo paransi EBK:n viime vuoden ennätystä 90 sentillä (Heikki Niva 33,00m). Finaalikierroksella Kaitsu menetti dramaattisesti voiton, kun hän heitti viimeisen heittonsa lukemiin 30,60cm, mutta kyynärpää lipsahti kaatumisen yhteydessä lankun päälle ja tuloksesta vähennettiin 2m pudottaen Kaitsun kolmanneksi. Mestaruuden nappasi nimiinsä Tommi Fredriksson tuloksella 30,05m. Todella tasaisessa saapastaistossa sijat 2-6 mahtuivat kaikki 65cm sisään.

Fredi on neljäs henkilö joka on pystynyt heittämään saappaan yli 30m puolelle. Sitä sietääkin jo vähän siemailla...

Jyri Toivosen tyylinäytteellä saapas lensi 28.05m ja tuo oikeutti tasaisten taistojen jälkeen kuudennelle sijalle. Tulostaso parani finaaliin huimasti sillä 28m ylittyi karsinnoissa vain kahdesti.

Tuomas Komi ja Tuomo Träff joutuivat ratkaisemaan lohdutuspalkinnon kohtalon viimeisestä sijasta Kivi-Sakset-Paperilla, kun eivät saaneet tulosta Saappaanheitossa. Tuomo sai kunnian viimeiseen sijaan. Tulos on silti muodollinen, koska pistelasku logiikalla kaikki sijat saavat pisteitä ja neljä viimeistä kukin yhden pisteen.

Laji 3: Pituuspotku

Muovipallo SuperTele piti potkaista loivaan ylämäkeen niin pitkälle kuin mahdollista ja pysyä sektorin sisällä. Vanhaa ennätystä, Mikko Paajasen yli 40m tulosta ei rikottu tänäkään vuonna. Ruohon pituus ja tuuliolosuhteet vaikuttivat siihen, että tulostaso pysyi tänäkin vuonna melko vaatimattomina ennätysvuoteen 2013 verrattuna. Tuona vuonna syntynyt ennätys 40,52m oli muutenkin poikkeuksellinen vuosi sillä finaaliin päässeet 12 parasta potkaisivat kukin yli 30m. Tämän jälkeen neljän vuoden ajan on 30m ylitykset olleet kovaa kamaa lopputuloksissa.

Karsintojen paras Mikko "Skobe" Kauppinen oli ykkönen myös finaalissa, vaikka antoi lankulla yhden metrin eteen potkuissaan. Voitto ei kuitenkaan tullut murskavoitolla sillä seitsemän parasta potkaisivat kaikki yli 30m finaalissa ja olivat 2,3m metrin sisällä toisistaan.

Skobe nousi tiukalla voitolla Kesäriehan kärkitaistoon mukaan. Tulostaso eri lajien välillä meni koko ajan niin ristiin, että jo tässä vaiheessa näytti siltä, että Kesäriehan kokonaisvoitosta tullaan taistelemaan todella tiukasti ja monen kesken aina loppuun asti.

Laji 4: Kaisapallon tarkkuusheitto

Kaisapalloilla tehty tarkkuuskilpailu oli siirtynyt edellisvuosien hiekkataistoista pitkänmatkan nurtsisuorituksiin. 20m matkan päästä piti heittää kaisapalloja mahdollisimman lähelle maalia (biliskeppi pystyssä nurmikolla). Itse kaisa eli keltainen pallo oli sen verran arvokkaampi, että sen etäisyys maalista puolitettiin ja paras tulos viidestä heitosta oli karsintakierroksen tulos. Karsintojen tulossato oli epätasaisesta alustasta riippumatta todella kovatasoista sillä vain yhtä lukuunottamatta jokainen heitti karsinnoissa alle 1m päähän maalista. Finaaliin ei päässyt ellei pystynyt heittää palloa vähintään 45cm päähän maalista!! (porukka taisi ottaa vähän tosissaan...)

Finaalissa hyvän tuloksen tekemistä hiukan vaikeutettiin sillä tulos määräytyi nyt kahden parhaan (eli lähimmän) pallon yhteistuloksesta (edelleen huomioiden, että kaisan etäisyys/tulos puolitetaan). Näin saatiinkin lajille edellisen lajin tapaan mestariksi Mikko Kauppinen joka voitti vain 3cm turvin kakkoseksi tulleen Jyri Toivosen. Karsintojen upein suoritus oli Joonas Rissasen vain 5cm päähän napauttama heitto, mutta Joonaksen finaali meni penkin alle 3,04m eli Joonas teki kilpailussa sekä parhaan että huonoimman tuloksen :)

Skoben toinen lajivoitto toi uuden palkinnon ja piikkipaikan Kesäriehan tuloslistalla juuri ennen ruokataukoa. Aikataulutus oli toiminut myös hienosti, sillä aikataulusta oltiin jäljessä vain 5min.

Väliajalla kun syötiin pizzaa ja nautittiin virvokkeita yms. - kuunneltiin ja katsottiin myös viime vuoden Kesäriehavoittajan, Heikki Nivan terveiset Kesärieha porukalle. Heikki on ollut nyt jokusen viikkoa jo pelkän menolipun turvin Englannin Sheffieldissä pyrkimässä tosissaan Snookerin ammattilaiseksi Main Tourille ja koko porukkaa kiinnosti tietysti kovasti Heikin kuulumiset:

Katso tästä Heikin videotervehdys

Lisäksi tauon aikana myös hieman turinoitiin ja kuultiin jäsenistömme kuulumisia ja kommentteja koko EBK:n toiminnasta ja maineesta. Kesäriehaan osallistui hienosti myös kaksi EBK:n klubin uusimpiin jäseniin kuuluvat, Esa Kalela ja Joonas Rissanen jotka ovat upeasti astuneet toimintaamme mukaan myös Kesäriehasta alkaen.

Esa Kalela ja Joonas Rissanen

Laji 5: Kolikonheitto

Ruokatauon jälkeen oli tarkoitus suorittaa kevyempi laji. Kolikonheitto soveltui siihen loistavasti. Viime vuonna väliin jäänyt laji oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa uudistettuna niin, että samassa kisassa heitettiin kolikkoa sekä seinään, että kruuna & klaavaa. Kaisahakukaaviolla pelattu kilpailu pelattiin niin, että parittomat kierrokset heitettiin kolikkoa lähemmäksi seinään (paras kolmesta) ja parilliset kierrokset heitettiin kruunaa ja klaavaa (paras kolmesta).

Lopputuloksissa on järjestys kaavionumero, pelaaja, pisteet, voitot, erät
Siksi mm. sijalla seitsemän on peräti viisi eri pelaajaa, kun kaikilla heillä on 2v ja 5 erää.
Viimeisestäkin sijasta käytiin kivi-paperi-sakset vääntö Skoben ja Joonaksen välillä ja Joonas sai kunnian lohdutuspalkintoon.

Lauri Kankkusella ei käsi tärissyt kolikonheitossa sillä finaalissa kolikot lensi lähimmäksi seinään puhtaalla pelillä. Uran ensimmäinen KR-lajivoitto! Huomaa kuvan taustalla myös Penan upeasti järjestämä lukollinen peräkärry johon pystyimme jättämään kaikki kesäriehakamat ym. sälät päivän päätteeksi ilman, että niitä tarvitsi lähteä roudaamaan mihinkään. Hienoa Pena!

Laji 6: Fudisgolf Extended Chip Shot

Eli Suomeksi Telepallon tarkkuuspotku, joka korvasi aiemmin perinteisen hienon, mutta hieman hitaan lajin - Fudisgolfin. Näin pysyttiin paremmin aikataulussa. Pelin idea oli hieman sama kuin Frisbeessä eli karsintojen kymmenen parasta eli lähimmäksi maalia (pystyssä olevaa biliskeppiä) pääsi finaaliin ja osumalla pääsi automaattisesti jatkoon. Kolme potkua ylätasanteen aidan takaa (vaatii chipin) yli korkean ruohon greenille lähimmäksi lippua... öö biliskeppiä. Kuulosti simppeliltä, mutta Telepallot käyttäytyivät arvaamattomasti mikä takasi hieman lisäjännitystä lajiin ja sitähän saatiin, kun tuloksissa taisteltiin sentin tarkkuudella tärkeistä pisteistä historian tasaisimmassa Kesäriehassa.

Karsinnoista niukasti 14cm turvin jatkoon viimeisenä kymmenentenä finaalin selviytynyt Kai Grannas iski pommin heti finaalin ensimmäisellä yrityksellä kopauttamalla pallonsa suoraan keppiin eli Fudisgolf Extended Chip Shot Stick In One - the best shot in the game. Muita yhtä upeita osumia ei nähty vaan Kaitsulle upea voitto uudistetusta Fudisgolfista. Karsintojen kaksi parasta Tuomo Träff ja Joni Ahola olivat rautaa myös finaalin päätöspotkuilla molempien tehdessä huipputulokset 0,50m ja 0,51m. Kesäriehan kokonaispisteiden kannalta tärkeät suuremmat pisteet menivät Kultaranteelle vain 1cm erolla. Aiemmat kaksi Fudisgolfia harjannut Kärnä jäi tällä kertaa neljänneksi.

Kai Grannas sai tällä lajivoitolla hieman balsamia haavoilleen epäonnisen Saappaanheiton finaalin jälkeen. Hän nousi myös upeasti mestaruustaisteluihin mukaan sillä 6/8 lajin jälkeen koko kesäriehan TOP11 oli seitsemän pisteen sisällä. Kaitsu on ollut voitokas usein sillä vuodesta 2012 Kesäriehaan aina osallistunut Kaitsu on vain vuonna 2015 jäänyt ilman lajivoittoa.

Laji 7: Mökkitikka(nen)

Hieman uudistettu Mökkitikka päätti ulkolajit tämän vuoden toiseksi viimeisenä lajina. Aina yhtä jännittävä ja kiinnostava Mökkitikka pelattiin tänä vuonna poikkeuksellisesti niin, että oli erikseen alkukierrokset, semifinaalit (12 parasta) ja finaali (6 parasta) ja kussakin osiossa heitettiin kaksi heittokierrosta. Yhteispisteet ratkaisivat loppusijoituksen ja jotta jännitys säilyi tiukkana loppuun asti, lähtöpisteet puolitettiin semifinaalissa ja finaalissa.

Isoin yllätys oli varmasti siinä, että neljä kertaa Kesäriehaan aikaisemmin osallistunut Tuomo Träff on voittanut kaikki pelaamansa Mökkitikat (2012, 2014, 2015, 2016), jäi tällä kertaa kokonaan ulos finaalista sijalle seitsemän. Finaalipaikka karkasi Jooel Honkasalolle joka iski upeasti 27 pisteen tikkasarjan nousten 2 pistettä sekä Lauri Kankkusen että Tuomo Träffin edelle finaaliin. Finaalissa Jooel vielä paransi tahtiaan ja nousi lopulta neljänneksi. Podiumpaikassa kiinni alkukierroksilla ja semifinaalissa ollut Vesa Puustinen hieman luuhistui ja putosi viidenneksi. Mökkitikan voitto ratkesi kutkuttavasti vasta viimeisellä heittokierroksella, kun Joni Ahola ja Teemu Träff oli tasoissa viidennen heittokierroksen jälkeen. Teme nappasi lopulta lajivoiton seitsemän pisteen erolla. Fredi pelasi hienoa ja varmaa sarjaa, mutta hieman epäonnistunut semifinaalin avaus verotti eikä Fredi pystynyt nousemaan pronssisijaa korkeammalle.

Pena Kalliomäki joutui jo toisen kerran peräkkäin tyytymään Mökkitikassa viimeiseen sijaan. Lieköhän liian tarkka keskittyminen heittoihin ollut Penan ongelma. Huomioitaneen, että Pena heitti silti yhden kympin kahdella kierroksella saaden kokonaissaaliiksi 11 pistettä.
 

Lajivoittaja Teemu Träff ei ole ensimmäistä kertaa palkinnon äärellä. Yksi Kesäriehan menestyneimmistä pelaajista Teme ei ollut onnistunut lajivoittoon kolmeen vuoteen, mutta nyt tuli kaksinkertaiselle Kesäriehamestarille yksi lajivoitto plakkariin. Teme voitti huippuvuotenaan 2012 peräti kolme lajia yhdessä Kesäriehassa.

PJ comment: Korjatkaa jos väärässä, mutta ymmärtääkseni kolme henkilöä on ainoana osallistunut kaikkiin yhdeksään kesäriehaan, Jouni Kelokaski, Teemu Träff ja Vesa Puustinen. Vuoden 2009-2011 tulokset ovat hiukan puuttelliset ja tarkistamattomat vielä tätä kirjoittaessani... Lisäksi vuoden 2009 kokonaistuloksia ei taida olla missään tallessa, mutta tarkoitus on kuitenkin tehdä Kesäriehan Maratontaulukko 10v kunniaksi (heh :)
 

Laji 9: The Hattu

Ennen viimeistä lajia kokonaistilanne oli edelleen kutkuttava sillä mestaruudesta taisteli vielä kisojen TOP8 jotka olivat kaikki 11 pisteen sisällä toisistaan. Ja peräti 11 parasta taisteli vielä pokaalisijasta eli TOP3 sijoituksesta. Viimeinen laji oli tyystin kohtalon hallussa sillä legendaarista Hattua ei voi harjoitella. Toisaalta taas Kai Grannas on aikaisemmin vuosina 2012-2016 osallistunut Hattuun neljästi (neljästi pelattu) ja voittanut kahdesti ja ollut kerran toinen...

Hattuun laitettiin siis kaikkien osallistuneiden eli 20 tunnistekorttia ja viimeisenä hattuun jäänyt kortti voittaa. Ratkaisu käytiin tuttuun tapaan Casanovan saunatiloissa. Arvottarena toimi Seppo Peltonen. Joni Ahola oli vahvimmin kiinni mestaruudessa neljän pisteen turvin toisena olleeseen Tommi Fredrikssoniin ja viiden pisteen turvin Teemu Träffiin. Temen kortti napsahti ensimmäisenä ja Fredinkin alkupäässä joka varmisti Jonille kokonaisvoiton ja sekä Teme että Fredi putosivat pois mitalikolmikosta. Tuomo Träff ja Mikko Paajanen nousivat Hatun kärkisijoitusten turvin mitalikolmikkoon. Tuomo nousi viidenneltä sijalta pronssille ja Paajis peräti kuudennelta sijalta upeasti toiseksi.

Hatun mestariksi kruunattiin Pentti Kalliomäki joka nousi upeasti viimeisen lajin voitolla pitkältä perästä kolmanneksi viimeiseksi jättäen Pekka Verhon kokonaistilaston peräpäähän. 

ensin sijoitus, pelaaja, pisteet ja monentena nousi hatusta

Pentti Kalliomäki ei iloinnut Hatun voitostakaan niin paljon kuin hän iloitsi Mökkitikan lohdutuspalkinnosta edellisen lajin palkintojenjaossa

EBK:n Kesäriehan IX lopputulokset:

Kesäriehavoittajaksi kruunattiin Joni Ahola joka nappasi mestaruuden jo neljännen kerran urallaan. Voitto oli harvinaisen tiukka ja erikoinen sillä ensimmäisen kerran mestaruus meni henkilölle joka ei voittanut yhtään lajia. Myös viimeisen pisteet olivat korkeammat kuin koskaan nykyisellä pistesysteemillä lasketut.

Espoon Biljardikerho kiittää kaikkia osallistuneita eri osa-alueilla. Hienosti meni! Mittamiehinä Teme ja Jouni hoitivat suurimman osan pelialueiden tulosvastaavina ja moni muukin osallistui erittäin aktiivisesti. Teme hoiti myös jälleen upeasti tonttinsa makkaravastaavana päivän päätteeksi.

EBK:n yhteishenki osoitti jälleen vahvuutensa. Tästä on mukava ponnistaa taas uuteen kauteen.

JB pääsi urallaan neljännen kerran täyttämään pojan lonkerolla ja hyvin se tuntui maistuvan myös muille (yksinkertaisille) mestareille.

Hyvää kesän loppua ja oikein menestyksekästä biljardisyksyä kaikille!

Joni Ahola
EBK Puheenjohtaja.

Kuvat: Joni Ahola, Mikko Kauppinen ja Tuomas Komi

Kesärieha Will Return --- Kesäriehan juhlavuosi ja 10:s tuleminen kesällä 2018  
..jotain uutta ..kenties jossain muualla ...ainakin Kesäriehamestaruuden kuudesti yhteensä voittaneet JB ja Teme ovat sitä mieltä, että tapahtuma voisi olla 2-päiväinen ja jotain isoa juhlapäivään mikä todella mullistaa

MIKÄ PÄIVÄ TÄNÄÄN ON?

	Kirjoita yllä oleva luku alla olevaan kenttään, numeroina (esim. 123)
Nimi:
Kommentti: